4 Nations Face-Off -ennakko: tässä ovat Suomen suurimmat vahvuudet ja heikkoudet

NHL:n järjestämä 4 Nations Face-Off -turnaus starttaa 13. helmikuuta. Ennen huipputurnauksen alkua Leijonat.com käy läpi kaikki neljä joukkuetta, esittelee maiden pelaajamateriaalit ja arvioi, mitkä ovat jokaisen maan suurimmat vahvuudet ja kipeimmät heikkoudet.

Viimeisenä vuorossa suurennuslasin alla on Leijonat.

Maalivahdit

Leijonat lähtee huipputurnaukseen maalivahtikolmikolla Juuse Saros, Kevin Lankinen ja Ukko-Pekka Luukkonen. Heistä Saros on oletettavasti Suomen selkeä ykkösvahti.

Tämä kausi on ollut tilastojen valossa vaikea koko Suomen maalivahtikolmikolle. Parhaiten on pärjännyt Vancouver Canucksissa pelaava Kevin Lankinen, jonka torjuntaprosentti on 90,5. Saroksen torjuntaprosentti on puolestaan 89,9 ja Luukkosen 89,5.

Heikkoja lukemia selittää kuitenkin se, että kaikki kolme pelaavat heikkotasoisissa seurajoukkueissa. Toisaalta Saros ja Lankinen ovat aina maajoukkueessa pelatessaan olleet loistavia. Saros on pelannut kolme MM-ottelua kolmissa MM-kisoissa päästämättä ainuttakaan maalia. Lankinen puolestaan johdatti Leijonat MM-kultaan vuonna 2019.

Vahvoja otteita Suomen maalivahdeilta vaaditaan myös nyt, jos Leijonat aikoo menestyä turnauksessa. Sarokselta vaaditaan itsensä ylittämistä ja nousua tasolle, jota häneltä ei ole NHL:ssä viime vuosina nähty.

Kokonaisuutena Leijonien maalivahtiosasto on keskinkertainen. Heikompi on ainoastaan Kanadalla, kun taas Ruotsi ja Yhdysvallat ovat selvästi edellä.

Puolustus

Puolustus oli Leijonien heikkous jo ennen kuin Miro Heiskanen, Jani Hakanpää ja Rasmus Ristolainen jäivät turnauksesta sivuun loukkaantumisten vuoksi. Nyt Suomen puolustus on aivan paperia verrattuna muihin joukkueeseen, mutta tässä vaiheessa pakisto voikin enää yllättää positiivisesti.

Suomen selkeä ykköspuolustaja turnauksessa on Esa Lindell. Viime vuosina Lindell on profiloitunut enemmän puolustavana puolustajana, mutta hänellä on huomattavasti mainettaan paremmat kiekolliset taidot. Niitä nyt Leijonat kaipaa. Tällä kaudella Lindell on takonut Dallas Starsissa 55 otteluun tehot 4+15=19.

Kiekollista osaamista löytyy myös Juuso Välimäeltä ja Henri Jokiharjulta, mutta kaksikon kaudet eivät ole sujuneet tähän mennessä hyvin. Välimäki on kerännyt Utah Hockey Clubissa tehot 2+3=5, kun taas Jokiharju on iskenyt Buffalossa tehot 1+3=4.

Peruspakkeja rosterissa ovat Olli Määttä, Niko Mikkola, Urho Vaakanainen ja Nikolas Matinpalo. Heiltä voi odottaa perusvarmaa peliä, mutta nähtäväksi jää riittääkö se, kun vastassa on Connor McDavidin ja Nathan MacKinnonin tasoisia liukasliikkeisiä supertähtiä.

Suomen puolustuksen vahvuus on siinä, että suurin osa kaikista puolustajista on nähty kansainvälisissä peleissä ennenkin, joten pelin perusperiaatteiden pitäisi olla hallussa jo ennestään. Tiivis joukkuepuolustus ja kiekonhallinta ovat ainoita tapoja, jolla Suomi voi vastustajien tähtien peliä vaikeuttaa. Yksilötasolla pakiston taso ei siihen riitä.

Hyökkäys

Hyökkäys on Leijonien ehdoton vahvuus, eikä kalpene vertailussa millekään muulle maalle. Hyökkäyksen ykköstähti on Mikko Rantanen, jota pidetään Pohjois-Amerikassakin yhtenä maailman parhaista laitahyökkääjistä. Tällä kaudella hän on tykittänyt 55 otteluun tehot 26+40=66.

Aleksander Barkov on puolestaan NHL:n tämän hetken parhaita ellei jopa paras puolustava hyökkääjä. Tällä kaudella Florida Panthersin kapteeni on kerännyt 47 ottelussa tehot 14+38=52.

Sebastian Aho, Mikael Granlund, Roope Hintz, Artturi Lehkonen ja Anton Lundell ovat niin ikään tähtitason pelaajia omissa joukkueissaan. Suomen kärki on siis todella kovatasoinen mutta laajuuttakin löytyy.

Hyviä hyökkääjiä löytyy niin paljon, että toimivia ketjukombinaatioita voi rakentaa loputtoman määrän. Päävalmentaja Antti Pennanen on kuitenkin sanonut, että Leijonat yrittää hyödyntää jo ennestään olemassa olevia kemioita, mikä on varmasti viisasta.

Leijonien ennakoidut kentälliset

Seuraa häntä: Patrik Laine

Patrik Laine siirtyi täksi kaudeksi Montreal Canadiensin riveihin ja on onnistunut uudessa seurassaan vahvasti. 28 ottelussa laitahyökkääjä on tykittänyt tehot 12+6=18, ja tehopisteistä valtaosa on syntynyt ylivoimalla.

Columbus Blue Jacketsissa Laineesta yritettiin väkisin kasvattaa kahdensuunnan työmyyrää. Montrealissa on ymmärretty, että Laineen on viisaampaa antaa pelata vahvuuksillaan. Samoin kannattaa tehdä myös Leijonien.

Tasakentällisin Laine on parempi jättää pieneen rooliin. Ylivoimalla maalitykille olisi kannattavaa antaa roolia hänen omasta toimistostaan aloituspisteen kaarelta. Kun toisella puolella pelaisi Rantanen, olisi Suomella laukausuhkaa kummaltakin suunnalta, minkä lisäksi Rantanen voisi myös löytää Laineen lavan poikkisyötöllä.

Joka tapauksessa Laine tulee herättämään jälleen runsaasti keskustelua, joko hyvässä tai pahassa. Häntä kannattaa ehdottomasti seurata tarkkaan turnauksen edetessä.