Tuntemattomampi nimi hakee toista MM-kisamitalia Mestis-pelaajana: ”Ei täällä mitään statuksia ole”

VANTAA. Voi olla, että Jani Lampinen on Nuorten Leijonien MM-kisajoukkueen yksi tuntemattomimmista nimistä suurelle yleisölle.

Mestis-joukkue Kiekko-Espoon maalivahti ei ole pelannut esimerkiksi jääkiekkoliigassa yhtään ottelua, mutta syksyllä hän oli voittamassa nuorten MM-hopeaa edellisissä kisoissa – kolmosvahtina.

Mitä se alle 20-vuotiaiden Kanadan MM-turnauksen paikka vaati pelaajalta, joka on loistanut isojen otsikoiden takana?

– Kovaa työtä ja uskoa omaan tekemiseen, mitä joka päivä hallilla tekee. Ja tämä kaikki puskee tekemään hommia enemmän, 19-vuotias vantaalaiskasvatti luettelee.

– Eli perusjuttuja. Hyvästä kierteestä saa itseluottamusta ja kasaantuneet onnistumisethan on aina hyvä.

Espoolaisjoukkue on Mestiksen ykkössakki. Se lähti joulutauolle peräti kymmenen pisteen etumatkalta, kun kauden 26 peliä ovat tuoneet 63 pistettä.

Miten niin sanottu Mestis-statuksen pelaaja on otettu vastaan nimimiesten Nuorissa Leijonissa?

– No, ei täällä mitään statuksia ole, pelaaja nauraa.

– On ollut helppoa tulla mukaan, ei mitään ihmeitä, Lampinen jatkaa hymyillen.

Kanadassa tavoitteena on yksi ja ainoa – kulta.

– Sitä haetaan aina. Hopea jäi elokuulta käteen, joten kulta olisi kivaa saada. Painetaan yhdessä hommia ja sitten aika näyttää, mihin se riittää.

Kova Mestis

Mestiksessä toista kautta pelaava maalivahti kuvailee sarjaa vauhdikkaaksi.

– Siellä mennään tosi kovaa. Ja arjessa huomaa sen, että kaikki tekevät sataprosenttisesti duunia. Se on ollut pirun kivaa nähdä.

– Jengillä on töitä iltapäivisin. Siinä näkee sen, että täällä pelataan sen takia, että jääkiekko on nättiä ja on halua päästä ylemmäksi.

Mestis on raaka sarja. Esimerkiksi Kiekko-Espoon maantieteelliset vieraspaikkakunnat ovat ääripäittäin Rovaniemi pohjoisessa, Joensuu idässä, Latvian Jelgava etelässä ja Turku lännessä.

– Ihan samanlaisia reissuja nämä ovat kuin muuallakin. Rovaniemelle mennään päivä ennen (peliä), ollaan hotellissa. HIFK:n kanssa olin Liigan mukana pari vuotta sitten, ja ei tämä oikeastaan eroa niistä millään tavalla.

Lampiselle Mestis-vastuusta on ollut iloa. Hän on pelannut 14 ottelussa prosentein 90,9, voittoja on tilillä jopa kymmenen.

– Meillä on pirun hyvä jengi. Olemme saaneet onnistumisia ja sitä kautta voittoja. Viime kaudella pääsin pelaamaan keväällä yhdeksän peliä, siitä sai itseluottamusta myös.

Mutta onko kuluva kausi Lampiselle välisteppi, tai joku vastaava Mestiksessä?

– Mennään tämä kausi nyt tässä. Viime kaudella tuli hopeamitali, joten meillä on kulta iso tavoite nyt. Suomen Cupin voiton saimme, ja se oli iso homma meille.

Kiekko-Espoo on yksi niistä joukkueista, joka voisi pelata paikasta ylemmäs Liigan ja Mestiksen ollessa auki.

Miltä karsintasarjan pelaaminen Liigan heikoimpien kanssa tuntuisi Lampisen mielestä?

– No, olisihan se hienoa, että pääsisi mittaamaan ja näkisi sen, että olisiko tuossa niin iso ero. Uskoisin, että me pärjäisimme hyvinkin.

Jotain vastauksia tasoeroihin saisi Liigan heikoimpien ja Mestiksen parhaiden välisellä tasonmittaussarjalla, jonka lopputulosten perusteella ei välttämättä tarvitsisi konkreettisesti jakaa sarjapaikkoja – vaan tämä antaisi nimenomaan vastauksia edes joukkueiden nykytasosta.

– Ei siitä varmaankaan haittaa olisi. Onhan ennen kauden alkua ollut Imatran turnaus, jossa liigajengit ovat pelanneet Mestis-joukkueita vastaan.

Eivät ne tietysti sarjapelejä ole, joten ei niitä ihan voi verrata, kun ei ole samat panokset, mutta sivusilmällä katsoessa ne olivat aika tasaisia pelejä.

Imatran syksyn turnauksessa esimerkiksi SaiPa voitti Ketterän vain 3-2.

Kerkeääkö Lampinen nauttimaan jouluruokia tai muita, kun kisat alkavat jo tapaninpäivänä?

– Mä en tiedä ohjelmasta. Päivä kerrallaan.

Juttu on tehty joulukuun puolessa välissä Vantaalla ennen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen lähtöä Kanadaan.