Näkökulma: Jääkiekon MM-kisojen budjetit kovassa kasvussa – tulevan turnauksen yllä isoja kysymyksiä

Latviaan tänä keväänä matkaavan Suomen jääkiekkomaajoukkueen kulut muodostuvat lähinnä lentolipuista.

Siitä eteenpäin joukkueen kustannuksista majoituksineen ja maakuljetuksineen vastaa kisojen järjestelyorganisaatio, joiden tulopuoli vastaavasti muodostuu varmimmin kisojen mainos- ja televisiointisopimuksista. Mahdollisista pääsylipputuloista kun ei ainakaan tällä haavaa tiedetä senkään vertaa kuin Suomen joukkueen lopullisesta kokoonpanosta.

Kun Suomessa järjestettiin kotikisat vuonna 2012 oli kisojen kokonaisbudjetti noin 20 miljoonaa euroa. Tästä suurimman osan veivät Jääkiekkoliitolta saadun tiedon mukaan erilaiset rakentamis- ja vuokrakulut, vaikka oma osuutensa toki oli joukkueiden majoittamisella, ruokkimisella ja kuljettamisellakin. Näiden päälle tulivat vielä samaan aikaan kisojen yhteydessä järjestetyn kv. jääkiekkoliitto IIHF:n kokouksen järjestelykulut. Lisänä rikka rokassa olivat sitten vielä järjestelyorganisaation omat kulut, vapaaehtoisten asut, ruokailut jne.

Viime keväänä jääkiekon MM-kisat oli tarkoitus järjestää Sveitsissä. Pelipaikkoina Zürich ja Lausanne. Näiden kisojen kokonaisbudjetti oli jo 34,3 miljoonaa euroa. Kaikki kallistuu, sanotaan. Pisan tornikin.

Tunnettu tosiasia on, että kisat jouduttiin koronaviruksen vuoksi perumaan, mutta kuka tiesi kisojen tästä huolimatta tuottaneen järjestäjille sievoisen voiton?

Tuloksen takana piilee vuodesta 2013 asti voimassa ollut kisajärjestäjien vakuutuspakko, joka Sveitsin tapauksessa maksoi kisajärjestäjille 350 000 Sveitsin frangia, eli tämän päivän valuuttakurssin mukaan noin 320 000 euroa. Vakuutus tulee ottaa juuri siltä varalta, että kisat syystä tai toisesta peruuntuisivat.

Sveitsin tapauksessa vakuutus korvasi kisajärjestäjille sekä jääkiekon MM-kisoja varten perustetulle markkinointiyhtiö Infrontille kisojen peruuntumisesta 12,4 miljoonaa euroa, jonka summan nämä kaksi jakoivat keskenään.

– Kun kisat jouduttiin perumaan, jäi kisajärjestäjien ja Infrontin yhdessä perustama firma kokonaan ilman mainos- ja televisiointituloja ja tätä käytettiin laskentaperusteena vakuutuskorvausta määriteltäessä, kommentoi IIHF:n suomalainen varapuheenjohtaja Kalervo Kummola tapausta aikoinaan Iltalehdelle.

Myös IIHF oli ottanut oman vakuutuksensa kisojen peruuntumisen varalle ja sai sen puitteissa oman korvauksensa vakuutuksesta. Nämä rahat jaettiin Kummolan mukaan kv. jääkiekkoliiton jäsenseuroille kehittämisrahana.

Voitanee todeta, että Sveitsin tapauksessa ne kisat voitti isäntämaa Sveitsi, vaikka mestaruus Suomeen jäikin.

Latvian tämän kevään MM-kisojen budjetti on mennyt uusiksi niin moneen kertaan, että ilmeisesti vasta kisojen jälkeen tehtävä jälkikalkyyli paljastaa kisojen lopullisen, toteutuneen budjetin ja tuloksen. Vähän hurlumhei-hengessä siellä, olosuhteiden pakosta, nyt tunnutaan menevän.

Kisat piti ensin järjestää yhdessä Valko-Venäjän kanssa ja näin saada niiden järjestämisestä aiheutuville kustannuksille toinenkin maksaja. Niiden kisojen budjetti alkoi venyä ja paukkua viimeistään siinä vaiheessa, kun pääsponsoreista Skoda, Nivea ja Liqui Moly ilmoittivat jättäytyvänsä pois koko kinkereistä Valko-Venäjän tilanteen takia.

Monien selvittelyjen ja etenkin kiekkopomo René Faselin pitkään jatkuneen vastaanharaamisen jälkeen kisat otettiin pois Valko-Venäjältä ja annettiin yksin Latvian järjestettäväksi. Vielä tammi-helmikuussa Slovakia oli vahva ehdokas toiseksi kisojen isäntämaaksi.

Varmaa tämän kevään kisojen budjettipuolessa lienee ainoastaan se, ettei Latvialla ikimaailmassa ole samanlaisia taloudellisia mahdollisuuksia kuin rikkaalla Sveitsillä vuosi sitten olisi ollut kisojen läpiviemiseen. Etenkin nyt, kun latvialaisten piti sangen nopeaan tahtiin polkaista jostain esiin suurin piirtein toinen mokoma alun perin ajattelemaansa kisabudjettiin verrattuna. Jää nähtäväksi, miten tässä on onnistuttu.

Mutta antaa kevään edistyä. Aika näyttää.