Olisiko päättäjien syytä muuttaa Liigaa koskevia rajoituksia? KooKoon yhteisöpäällikkö otti kantaa puhuttavaan asiaan

Koronavirusarjessa on tuntunut, ettei valtakuntamme päättäjien vedoissa ole ollut ihan aina yhtenäistä suuntaa, kun maahamme on lyöty erinäisiä rajoituksia. Esimerkiksi Jääkiekkoliigan otteluiden aikana hallien ravintolat saavat palvella joitain kymmeniä asiakkaita, mutta tuhansien katsojien katsomoihin tai ihmisiä rajaaviin aitioihin ei lähtökohtaisesti ole päässyt ensimmäistäkään.

Syy on se, että suomeksi sanottuna jääkiekkohallissa oleva ravintola on normaali ravintola, mutta porukkaa rajaava – asia, jonka tärkeyttä on muuten painotettu nykyarjessa! – aitio ei. Ravintolat saavat olla auki.

Siis kerrataan nyt kerran vielä: Pienempiin, ahtaampiin ravintoloihin pääsee katsojia, mutta isompiin katsomoihin ei?

Kouvolan KooKoo saa ottaa hallin ravintolaansa noin 130 asiakasta, mutta katsomoiden lisäksi aitiot ovat säpissä. Seuran yhteisöpäällikkö Nita Ahola otti eittämättä epäloogiselta kuulostavaan tapaukseen kantaa viime viikolla.

– Minäkään en ole tartuntatautilääkäri enkä viranomainen, mutta kun itsekin olen kohta vuoden tehnyt koronan kanssa hommia, niin vähän yritän edes ymmärtää taudin ehkäisyä:

– Eikö aitio pienellä ihmismäärällä ole turvallisempi vaihtoehto, koska tällöin kaikki ylimääräiset kontaktit vältetään, aitioissa on omat käsienpesupisteet ja paikalla on esimerkiksi saman työyhteisön tai perheen jäseniä? Ahola kyseenalaistaa kieltämättä asiallisesti.

Ahola antoi kommentit viime perjantaina.

– Faktaksi voin sanoa muun muassa sen, että liigaotteluissa on käynyt tällä kaudella 295 791 asiakasta.

Ja ihmismäärästä ei ole lähtenyt liikkeelle tiettävästi ensimmäistäkään tautiketjua.

– Mielestäni tapahtumatuotanto, kulttuuri- ja liikunta-ala ovat hoitaneet oman osuutensa täydellisesti ja tässä on kiitos.

– Haluan avata keskustelun, koska urheilu-, kulttuuri- ja tapahtumabisnes ovat hädässä, jota ei tällä hetkellä osata tunnistaa ja tunnustaa. Peräänkuulutan yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.

Ahola ei siis halua provosoida, vaan puhua ja tuoda erikoisia sääntöjä pinnalle. Totaalisen epäloogisia sellaisia.

– Ja siis, en halua ottaa missään nimessä ravintoloilta mitään pois, mutta minusta ei ole järkeä siinä, miten näitä päätöksiä tehdään.

Lopuksi Ahola painottaa peräänkuuluttavansa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, eikä siis pelkästään sitä, että missään ei olisi mitään järkeä – nykyisissä päätöksissä on varmasti järkevyytensä, vaikka ne eivät esimerkiksi tämän jutun kirjoittajan jakeluun mene.