MM-KISAVISA: Kisajärjestäjien kämmistä selvittiin, Leijonien isähahmon huima ennustus kävi toteen – tähtivahti Kevin Lankinen: ”Se jäi takaraivoon”

Vuosi sitten juuri näihin aikoihin perjantaina Leijonat otti ensimmäisen kerran tuntumaa Bratislavan Ondrej Nepela Areenan jäähän. Joukkue oli saapunut voitokkaan puolivälieräottelun jälkeen mitalipelien ottelupaikkakunnalle iltapäivällä.

Jos jatkoajalle venynyt Ruotsi-ottelu imi miehistä mehut, kovin hyvin Leijonat ei päässyt lepäämään ottelun jälkeenkään. Pelin jälkeinen ruokailu oli venynyt pitkälle yli puolenyön.

– Meni varmaan kolmeen ennen kuin sain unta, ja herätys oli aamulla kahdeksalta. Aamupalan jälkeen lähdettiin junalla Bratislavaan, puolustaja Miika Koivisto muistelee kirjassa Kultaleijonien Tarina 2019.

Pelaajat olivat sentään päässeet vähän lepäämään. Aivan toinen tilanne oli Leijonien huoltoportaalla. Ottelu oli päättynyt Kosicessa noin kello 23, ja perjantaina iltapäivällä ennen joukkueen saapumista kaiken piti olla valmiina Bratislavassa. Välissä oli neljän tunnin ajomatka.

– Kello oli noin kaksi yöllä, kun olimme saaneet tavarat kasaan ja kyytiin Košicessa. Siinä tapahtui vielä kisajärjestäjille pikku kämmi. Olin pyytänyt tavaroita varten kuorma-auton, mutta paikalle tuotiin pakettiauto, joku pikku-Hiace, Suomen huoltopäällikkö Riku Koivunen kertoo kirjassa.

Isommalle autolle olisi ollut tarvetta. Huoltajat liikuttelevat nimittäin valtavan määrän tavaraa.

– 25 pelaajan varustekassit, mailat ja noin 50 kollia huollon tavaroita. Teroituskoneita, tuulettimia, viisi hierontapöytää, lääkärin laatikot, videovalmentajien tavarat, videotykit, soittimet, niittauskoneet, perustyökalut, kahvinkeittimet, lisäravinteet… Kaikkiaan tavaraa on tuollaiset 2 500–3 000 kiloa, Koivunen luettelee.

Ne tavarat, jotka eivät mahtuneet järjestäjien toimittamaan pakettiautoon, pakattiin Suomen Jääkiekkoliiton Ford Transitiin. Koivunen ja kisajärjestäjien edustaja lähtivät ajamaan kohti Bratislavaa Transitilla. Suomen muut huoltajat eli Antti Muurila ja Aki Berg hyppäsivät järjestäjien auton kyytiin.

– Olimme Bratislavassa hallilla noin seitsemältä aamulla. Herätys oli ollut edellisenä aamuna kahdeksalta. Laitoimme vain kaikkein välttämättömimmät paikoilleen, ja yhdeksän maissa lähdimme hotellille aamupalalle. Sitten kävimme kimppahuoneessa nukkumassa hetken, ja kahdeltatoista tulimme takaisin hallille laittamaan kaiken valmiiksi joukkuetta varten, Koivunen kertoo.

– Usein pelaajat ja joskus valmentajatkin ovat uudelle paikkakunnalle saapuessaan ihmeissään, että miten nuo tavarat ovat jo löytäneet tiensä tänne, Koivunen naurahtaa.

Koivuselle ja osalle Suomen muusta johtoportaasta Bratislavan halli oli tuttu. Ja kaiken lisäksi Suomi sai saman pukukopin, joka Leijonilla oli ollut käytössä keväällä 2011. Se saattoi olla hyvä enne…

– Kun olimme saaneet järjesteltyä tavarat koppiin, istuin omalla paikallani, ja ”Julli” (joukkueen hieroja Juha Sulin) tuli viereeni. Julli sanoi, että tässä minun paikallani hän ruiskutti viimeksi samppanjaa. Se kommentti jäi takaraivooni, ja mietin, että olisipa makeaa päästä kokemaan sama, Suomen maalivahti Kevin Lankinen muistelee kirjassa.

”Viimeksi” viittasi kahdeksan vuoden taakse. Tuolloin samppanjaa oli ruiskuteltu Leijonien edellisen maailmanmestaruuden kunniaksi.

Mutta edessä oli valtaisa este, jättimäinen vuori kiivettäväksi, ennen kuin samppanjan ruiskuttelusta uskallettiin uneksiakaan. Seuraavana päivänä vastaan oli asettumassa supernimekäs, aivan hirvittävällä hyökkäysarsenaalilla varustettu Venäjä.

Suomella oli kuitenkin hyviä muistoja ”suuren ja mahtavan” kohtaamisesta pudotuspeleissä. Tämän päivän MM-kisavisa liittyykin näihin aiempiin Venäjän kohtaamisiin.

1: Vuonna 2014 Leijonat kohtasi isäntämaa Venäjän Sotshin olympialaisten puolivälierässä. Mihin numeroihin ottelu päättyi, ja ketkä olivat Suomen maalintekijät?

2: Vuonna 2016 Leijonat kohtasi Venäjän MM-kisojen välierässä niin ikään Venäjän maaperällä, Moskovassa. Mihin numeroihin ottelu päättyi, ja ketkä olivat Suomen maalintekijät?

Vastaukset seuraavalla sivulla (2).

Vastaukset edellisen sivun kysymyksiin.

1: Suomi voitti ottelun maalein 3–1. Suomen maalintekijät: Juhamatti Aaltonen, Teemu Selänne ja Mikael Granlund.

Ottelun maalit:

7.51 Ilja Kovaltshuk (Pavel Datsjuk) yv. 1–0, 9.18 Juhamatti Aaltonen (Petri Kontiola) 1–1, 17.38 Teemu Selänne (Mikael Granlund) 2–1, 25.37 Granlund (Selänne–Kimmo Timonen) yv. 3–1.

2: Suomi voitti ottelun maalein 3–1. Suomen maalintekijät: Sebastian Aho (2, kuvassa yllä) ja Jussi Jokinen.

Ottelun maalit:

2.52 Sergei Sirokov (Ivan Telegin–Aleksei Martsenko) 0–1, 25 34 Sebastian Aho (Mikael Granlund–Esa Lindell) 1–1 yv., 35.50 Jussi Jokinen (Patrik Laine) 2–1, 38.15 Aho (Jarno Koskiranta–Mikko Koivu) 3–1 yv.

Suomi oli siis voittanut Venäjän kahdesti arvokisojen pudotuspeleissä Venäjän omalla maaperällä. Molemmat ottelut olivat päättyneet numeroihin 3–1, kummassakin pelissä Venäjä oli tehnyt ensimmäisessä erässä avausmaalin, ja kummassakaan ottelussa ei tehty kolmannessa erässä yhtään maalia.

Miten Leijonien joukkue ja huolto pääsivät perille Bratislavaan, miten pelaajien numerot valikoituvat, miten joukkue valmistutui Venäjän kohtaamiseen, millaisia asioita huolto havainnoi pelaajista ennen välierää ja paljon muuta mielenkiintoista selviää kirjasta Kultaleijonien Tarina 2019.

Kirjan hinta postikuluineen on MM-visojen aikana vain 20 euroa. Voit tilata 328-sivuisen kirjan tästä linkistä. Lisää tuote ostoskoriin ja kirjoita tilausvaiheessa kampanjakoodi-kenttään sana ”kultaleijonat”, niin hinta putoaa 20 euroon.

Leijonat.com järjestää MM-kisavisan viime kevään kisoihin liittyen joka päivä toukokuun 24. päivään asti. Tuona päivänä piti pelata tämän kevään MM-finaali.