Koronavirusarjen aikaan yksi puhuttava seikka jääkiekkomaailmassa on ollut esimerkiksi liigaseurojen henkilöstön ja pelaajien lomauttaminen ja joissain tapauksissa jopa irtisanominen tuotannollis-taloudellisiin perusteihin vedoten. Toisin kuin liigaseurat, Suomen Jääkiekkoliitto ei tällaiseen menettelyyn ole joutunut.

Liitolla on erilainen talouden rakenne ja tilanne kuin liigaseuroilla, Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela huomauttaa. Koronaviruksen tuoman kauden keskeyttämisen takia keväältä peruuntuivat esimerkiksi miesten ja naisten sekä alle 18-vuotiaiden MM-kisat. Suomi olisi jokaisessa taistellut mestaruudesta.

– Kauden keskeyttämisen takia jäi niin sanotusti mitalirahoja saamatta. Tulot putosivat, mutta vastavuoroisesti meillä jäi näiden kansainvälisten turnausten peruuntumisten myötä kuluja pois. Ne kumosivat toisensa.

Liitossa tilanne ei ole akuutti, mutta liigaseuroissa se voi sellainen olla. Näille pudotuspeliottelut olisivat olleet valtava tulonlähde. Nyt ne jäivät pelaamatta.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että liiton ylimmällä sarjatasolla Mestiksessä pelaava sarjan perinteikäs TUTO menetti pudotuspelien peruuntumisen takia vähintään 40 000 – 50 000 euron kassavirran. Pahimmassa tapauksessa tuloja meni jopa yli 200 000 euroa, mikäli kausi olisi jatkunut aina loppuotteluihin asti.

Vertailtaessa liigaseurojen ja liigaosakeyhtiön sekä Jääkiekkoliiton liikevaihtoa, ero on lähes yhdeksännumeroinen summa. Liigaa ei pyöritä Liitto, vaan liigaosakeyhtiö.

Arki on rullannut Liitossa ilmeisen normaalisti.

– Meillä henkilökunta on tehnyt tähän saakka niitä töitä, mitä kauden loppuminen edellytti. Ollaan tehty valmisteluita tulevaan sekä pidetty lomia ja pitämättömiä lomia, Nummela valaisee.

– Totta kai, jos liiton taloudessa tilanne muuttuu, tai jos kävisi niin, että ensi kausi peruuntuisi tai alku viivästyisi, niin vaikutuksia tulisi.

Aiheet Jääkiekkoliitto Nummela Harri Pääuutiset