Suomen mestaruus, A-maajoukkuedebyytti, kauden keskeyttäminen. HPK:n Jere Innala on nähnyt viimeisen vuoden aikana läjän uusia asioita. Hyökkääjä vastaa puhelimeen tiistaipäivänä olosuhteisiin nähden pirteähköllä äänensävyllä.

– Ei tässä mitään, ihan hyvä kuuluu. Ollaa niin sanotusti lomalla. Ihan rauhaksiin urheillaan ja lomaillaan. Kattellaan ja ootellaan, mitä tapahtuu, kausien 2018-20 aikana Liigan eliittiin murtautunut pelaaja listaa.

Koskahan jäille on asiaa koko joukkueen voimin?

– Ei oo mitään tietoa, ei saa edes kokoontua, ei voi treenitkään alkaa, Innala luettelee.

Hyvä Hämeenlinna

Kun tulevasta ei ole tietoa, voidaankin tässä puhelussa siirtyi menneeseen aikaan.

HPK oli seitsemäntenä Liigan runkosarjan jäädessä kesken, ja sillä oli kaikki saumat suoraan puolivälieräpaikkaan.

– Vähän oli joukkueella alkuun ailahtelevaa, samaa itselläkin.

Kerho ei näyttänyt kärsivän mestaruuskrapulasta tai vastaavasta, vaan petrasi kauden aikana.

– Pelattiin hyvin joukkueena ja voitettiin kovia porukoita.

– Kevättä kohden joukkueen peli parani ja itse sain tasaisuutta. Olisi ollut kiva päästä mittaa joukkueen potentiaali, että mihin olisi päästy, Innala huokaa.

– Kevättä kohden joukkueen peli parani ja itse sain tasaisuutta. Olisi ollut kiva päästä mittaa joukkueen potentiaali, että mihin olisi päästy.

Maajoukkuehyökkääjä iski kauden 57 ottelussa tehot 17+18=35 (-5). Hän oli HPK:n sisäisen pörssin kolmonen. Vaikka hämeenlinnalaislauma muuttui mestaruuskevään jälkeen roimasti, ei se tekemisessä näkynyt. Muualle lähtivät kullan avainpelaajista esimerkiksi Otto Paajanen, Teemu Turunen, Robert Leino, Eetu Tuulola, Niclas Almari ja Emil Larmi.

– Uudet pelaajat omaksuivat asiat hyvin, samalla tavalla pelattiin kuin viime kaudella. Kaukalossa ei huomannut eroa, peli rullasi ihan hyvin, Innala summaa.

Hyvin asiat omaksui Innalakin. Mestaruuskaudella hän iski runkosarjan 60 ottelussa tehot 24+21=45 (-3) ja nyt siis 35 pistettä, joista 17 oli maaleja. Hyökkääjä voi henkilökohtaista panosta tuijottamalla olla tyytyväinen.

Maajoukkuepaita ei ole Jere Innalalle vieras käsite. ARKISTOKUVA: Getty Images.

– Hyvät fiilikset, viime kausi (2018-19) oli todella hyvä henkilökohtaisesti ja joukkueella. Kehityin kokonaisvaltaisemmaksi pelaajaksi. Se oli isoin steppi itsellä, ihan hyvät on fiilikset kahdesta menneestä kaudesta.

Kevään 2019 Suomen mestaruus ei ole ainoa, jonka Innala on HPK-paidassa napannut. Keväällä 2017 tuli Nuorten SM-liigan mestaruus. Yllättäjän tarina on yksi viime vuosien hienoimmista.

– Täällä on hyvä treenata ja hyvät valmentajat.

– Kyllä Hämeenlinna on ollut mulle tosi hyvä paikka, ja varmasti monelle muullekin nuorelle. Täällä on hyvä treenata ja hyvät valmentajat. On tosi hyvä paikka kehittyä, oon tykännyt, pelaaja hykertelee.

Vajaan 68 000 asukkaan kaupunki ei saa Innalan kehuja turhaan. Seurajoukkuemenestyksen lisäksi Innala on murtautunut Kerhosta myös maajoukkueeseen. Hän teki leijonadebyyttinsä helmikuussa 2020. Tuon tykki mieltää palkinnoksi.

– Oli se sillai iso juttu. Aina ollut haaveena, että pääsisin pelaa sinne. Ihan hyvät fiilikset jäi sieltäkin ja sekin kasvattaa nälkää, että saa palkintoja.

Mitä jatkossa?

Nälkää piisaa taatusti jatkossakin. Liigapelaajat ovat – jos koronavirus nyt talttuu ennen ensi syksyä siten, että urheilu palaa arkeen – pelaamatta jopa puoli vuotta.

– On todella kova nälkä, aika pitkä aika ollaa pelaamatta. Kun kausi loppui maaliskuussa, kerkeää tässä treenaa aika hyvän jakson.

Lähitulevaisuudessa ei auta mennä kuin päivä kerrallaan – ehkä maailman tylsin klisee, mutta nyt niin paikkansa pitävä lause kuin vaan olla ja voi.

– Täytyy kattella, että mitä tässä tapahtuu. Terveys edellä mennään, ei tämä terveyttä suurempaa ole. Täytyy odotella, että koska päästää esimerkiksi joukkueen kanssa kokoontumaan ja harjottelemaan.

– Toivotaan, että tämä homma menisi suhteellisen nopeesti.