Pojasta polvi paranee? Nuorten Leijonien superyllättäjä teki saman kuin isä vuonna 1995: ”Neuvoja tulee aina”

LAHTI. Pelicansin lupaava hyökkääjä Jesse Ylönen on alle 20-vuotiaiden tuore maailmanmestari. Montreal Canadiensin viime juhannuksen kakkoskierroksen varauksen isä Juha Ylönen on hänkin maailmanmestari, vuodelta 1995. NHL:ssä lähes 400 ottelua pelannut legenda ja poika ovat yhteyksissä tiiviisti.

– Kyllä neuvoja tulee aina, ihan hyvä. Mielelläni otan vastaan ja isä mielellään neuvoo sellaisia pikkujuttuja. Ei se liikaa puutu, lahtelaisjoukkueessa tällä kaudella tehot 8+6=14 iskenyt pelaaja kertoo Leijonat.comin haastattelussa.

Myös kultakisojen aikaan Ylönen sai vinkkejä. Se näytti toimivan hyökkääjän iskiessä MM-jäillä peräti tehot 3+3=6.

– Enemmän se oli sitä, että anna mennä vaan, hyvin menee. Sellaista tsemppaamista.

Perheessä on nyt siis kaksi kultamitalistia – isä ja poika, jonka mukaan perheessä ei välttämättä oltu yllättyneitä nousujohteisen turnauksen päätteeksi tulleesta kullasta.

– No en tiedä, miten yllättyneitä olivat. Tietysti olivat iloisia ja näin. Tiesin, että meillä on kova joukkue, ei ehkä itseäni niin paljoa yllättänyt, totta kai vähän. Koko ajan oli vahva usko, ehkä tämä yllätti monet muut.

Nousujohteinen turnaus

Suomi otti alkulohkossa käkättimeen niin Ruotsilta kuin USAltakin, eikä koneet näyttäneet käynnistyvän millään – kunnes oli aika isojen pelien. Nuoret Leijonat pyyhki tieltänsä Kanadan ja Sveitsin sekä USAn, jolle se maksoi potut pottuina finaalissa.

Pirteästi esiintynyt hyökkääjä myöntää sen, että turnaus tosiaan oli nousujohteinen.

– Todellakin. Ei ehkä joukkueen sisällä ollut mitään epäilyksiä, mutta eiväthän ne pelit heti alkuun menneet putkeen. Siihen Kanada-puolivälieräänkin oli sellaiset lähtökohdat… Varmaan monia ihmisiä saattoi epäilyttää. Meillä ei joukkueella itsellä ollut sellaista (epätoivoa).

– Tiesimme, miten hyvä se pelaajamateriaali oli. Kun yksilöt saivat itsestään parhaan irti, niin sittenhän se meni hyvin.

Vastoinkäymiset ja tappiot kasvattivat.

– No kyllä ihan varmasti. Harvoin mikään joukkue puhtaalla pelillä turnausta voittaa.

Ylönen vastasi 3-2-numeroihin päättyneen finaalin avausosumasta. Kumpi oli hienompaa, maalin tekeminen vai finaalissa summerin soiminen viimeisen kerran?

– No tietysti se, kun summeri soi. Ei finaalissa niitä omia pisteitä tai tilastoja mieti. Hieno homma, kun voitimme. Tietysti hienoa, kun pääsimme tekemälläni maalilla johtoon, mutta ei siinä vaiheessa enää pyörinyt mielessä mikään muu kuin se, että toivottavasti voitamme.

Ja Suomihan voitti. Kolmannen kerran 2010-luvulla. Sana maailmanmestari kuulostaa Ylösen mukaan hienolta.

– On se kova juttu jääkiekkoilijalle. Varsinkin, kun voitimme Pohjois-Amerikassa. Siellä näkee, miten iso juttu se oli – ja oli tietysti suomalaisillekin. Hieno fiilis.

Kun finaali päättyi, räjähti sosiaalinen media käsiin lukuisine iloisine päivityksineen. Seurasiko Ylönen sosiaalisen median jatkuvia erilaisia reagointeja?

– No joo, aika vähän. Jääkiekko on ylivoimaisesti Suomen seuratuin laji, niin kyllä sen ymmärtää. Hieno homma, että ihmisiä kiinnostaa noin paljon.

NHL:ää kohti

Jos oli Nuoret Leijonat seurattuja, niin samaa voi todeta myös Ylösestä. Pelicansin kotipeleissä on tällä kaudella useampaankin otteeseen pystynyt havaitsemaan Montreal Canadiensin värejä esimerkiksi pressikatsomossa.

– Tiedän, että seuraillaan. Antavat kyllä kauden aikana rauhassa keskittyä Pelicansin peleihin, ettei mene keskittyminen liikaa ”vääriin” asioihin. Silloin tällöin olemme yhteyksissä.

NHL-varaus viime kesänä, MM-kulta, läpimurto Liigassa, jossa Pelicans keikkuu neljäntenä. Ylönen on henkilökohtaisesti todella vahvassa myötäisessä.

– Tietysti itsellä on aina kovat odotukset. Ihan positiivista on ollut, mutta kautta on paljon jäljellä, eli ei tässä auta vielä olla tyytyväinen mihinkään.

Minkä asioiden kanssa riittää eniten töitä?

– Tietysti pitää olla nousujohteinen kausi. Kun kevät lähestyy, pitää olla parhaimmillaan. Kokonaisvaltaista peliä pitää saada koko ajan vietyä eteenpäin. Ei se välttämättä aina ole pisteistä kiinni. Joskus saattaa pelata tosi hyviä pelejä, vaikka tekisi 0+0. Jos tekee pienet asiat hyvin ja on joukkueelle luotettava pelejä.