Voiko kiekkokontrolliin ja reagointiin perustuvalla Meidän pelillä voittaa Pohjois-Amerikan pienessä kaukalossa?

Tämä on kysymys, josta on kiistelty jo vuosia kotimaisessa jääkiekkokeskustelussa. Jukka Jalosen aikanaan A-maajoukkueelle lanseeraama pelitapa on vuosien varrella sekä ihastuttanut että herättänyt kritiikkiä. Molempia ansaitusti.

Pelityyli mullisti aikanaan suomalaisen jääkiekon. Vahva kiekonhallinta oli yksi pelitavan piirre, joka oli helppo erottaa jäältä. Sen takia siitä kasvoi nopeasti uuden pelityylin tavaramerkki – eri tilanteiden tunnistaminen mahdollisti monipuoliset ratkaisut myös jäällä.

Meidän peli ja kiekkokontrolli valtasi Liigan ja moni sarjan suurseura käytti pelityyliä menestyksekkäästi. Kun pelityyli kehittyi, nähtiin jäällä useita eri tavalla pelityyliä jalostaneita joukkueita.

Kuten aina, herää trendeille aina jossain vaiheessa jostain vastavoima. Niin on käynyt myös kiekkokontrollille. On puhuttu pelin nopeuttamisesta, jopa liiallisen taktisuuden unohtamisesta sekä pelin suoraviivaistamisesta.

Keskustelulle on ollut pontta: Suomen maajoukkueet ovat pärjänneet vuosien aikana todella heikosti Pohjois-Amerikan pienessä kaukalossa. Sen takia muutospaine on ollut pitkään todella suurta – erityisesti Nuorten Leijonien tilastot rapakon takana olivat ennen menneitä kisoja surkeat.

Tuore MM-kulta vie keskustelua taas täysin eri suuntaan: Jussi Ahokkaan Nuoret Leijonat rakensi tuoreen menestyksen juuri viisaan kiekkokontrollin hyödyntämiseen oikeissa tilanteissa peliä.

LUE MYÖS: Ei torijuhlaa! Kultaleijonat palaavat Suomeen – suuret kemut jäävät väliin

LUE MYÖS: Dominointia! Leijonien mitalisaldo ällistyttää ympäri maailmaa – ”Suomi on jääkiekon uusi suurvalta!”

LUE MYÖS: Mitä ihmettä? MM-kisojen parhaat valittu – suomalaiset ulkona listoilta


Ahokkaan perintö

Tuore MM-kulta jättää suomalaiseen kiekkoon kiinnostavan perinnön: menneet pelit räjäyttivät myytin, ettei kiekkokontrollilla voisi pärjätä nopeutuneessa jääkiekossa.

Tuoreissa MM-kisoissa Suomi rytmitti peliä taidokkaasti erityisesti puolivälierässä Kanadaa ja välierässä Sveitsiä vastaan. Kun kiekkokontrolliin yhdistettiin nopea keskialueen ylitys sekä hurja henkilökohtainen taitomäärä, pelasi Suomi ajoittain todella upeaa jääkiekkoa. Ei ole sattumaa, että Kanada oli viisikoin ajoittain täysin helisemässä Suomea vastaan.

Jos nähtyä Suomen peliä vertaa vuoden takaiseen floppiturnaukseen, on ero kuin yöllä ja päivällä. Tuolloin Ahokkaan Nuoret Leijonat rynni jäällä ikään kuin sokeasti ylöspäin. Peliä yritettiin nopeuttaa yksinkertaistamalla ja puskemalla. Nyt tuosta luovuttiin täysin – ja kaukalossa nähtiin täysin erilainen leijonaryhmä.

Jääkiekkokeskustelu on usein varsinkin sosiaalisessa mediassa väkinäistä konfliktin hakemista pelitapakeskustelun ja yksilöiden onnistumisten välillä. Musta on mustaa ja valkoinen valkoista – välistä puuttuvat kaikki värit.

Kanadan MM-kisat muistuttivat, että ehkä välissä on myös muiden värien kirjo. Turnauksessa jäällä nähtiin suomalaisryhmä, joka alun vaikeuksista huolimatta pystyi juuri vahvalla pelitavalla saamaan yksilön vahvuudet esille.

On kiinnostava nähdä, mihin keskustelu kehittyy tuoreen MM-kullan jälkeen. Kuten Ahokkaan perintö todistaa, huippulupauksetkin voidaan sitouttaa pelitapaan – ja samalla luovuus saadaan parhaalla mahdollisella tavalla irti.

LUE MYÖS: Useita onnistujia! Tässä on Suomen tuore kultajoukkue – katso kaikki pelaaja-arvostelut

LUE MYÖS: Huomasitko tämän? Ukko-Pekka Luukkonen käynnisti Suomen kultajuhlat – heitti mailansa jenkkipelurin päähän

LUE MYÖS: Kiekkofanit ovat puhuneet: tässä on Nuorten Leijonien sankari numero yksi

Aiheet Ahokas Jussi Näkökulmat Nuoret Leijonat Nuorten MM-kisat Pääuutiset